Treenipäivitysten paluu

No niin. Kaikesta huolimatta on aika jatkaa siitä mihin jäätiin tämän blogin kanssa elikkä treeni- ja kisapäivityksiin! Kisapäivityksiä ei ole, kun ei olla käyty koko lokakuuna missään kisoissa, mutta toivon sopivani vielä tulevan viikon torstain tottelevaisuuskokeeseen korkkaamaan EVL, hui! Liikkeet on jotakuinkin opittu ja on aika mennä tsekkaamaan tilanne sekä käynnistämään valiokello myös tässä lajissa (as if). Kuusamossa pistin alulle kiertohyppynoudon ja sen treenaamista olemme jatkaneet seuramme uudessa hienossa hallissa kunnon hyppyesteillä ja merkkikartiolla. Yllättävän nopeasti ja kivuttomasti Misti oppi tuon kovasti haukutun liikkeen ja se on oikein näpsäkkä onnistuessaan! Välillä M on yrittänyt tarjota hyppyä tai noutoa jo ennen merkinkiertoa, kun se ei ole oikein kuunnellut tai katsellut merkin suuntaan, mutta lisättyäni häiriötä (lelua ja muuta tavaraa) kartion lähelle, on neiti alkanut keskittyä ja lähtenyt hienosti kiertämään merkkiä. Kaikki vaihdot onnistuvat hyvin kuten myös suunnat ja hypyt, joten tämä on kasassa oleva liike.
Ohjatussa noudossa on ollut välillä samaa, että Misti ei oikein kohdista katsettaan kapuloihin, mutta siinäkin lisäsin kamaa kentälle häiriöksi ja johan alkoi silmät pelaamaan ja koira joutui kunnolla katsomaan, että missäs se kapula oikein onkaan.

Ruutuliikkeessä kohtasin ensimmäistä kertaa tokon suhteen todellisen haasteen, kun eteenmenoa ja tyhjään etenemistä harjoiteltiin. Koiralle tuntui olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa lähteä juoksemaan tyhjään ilman että sen täytyi varsinaisesti mennä mihinkään tai kiertää mitään. Bordercollie. Kokeilin kaikenlaista, mutta nyt näyttää siltä, että Misti osaa ainakin hallissa edetä edes sen kymmenisen metriä eteenpäin, mikä riittää toistaiseksi. Olen heittänyt sille lelun välillä avuksi ja sen jälkeen juoksuttanut samaan kohtaan ilman apuja. Tänään käytiin aamusta treenaamassa hallilla ja nyt Misti teki tosi kivoja eteenmenoja ja juoksi sitten vielä kauniisti ruutuun! :) Täytyy nyt vaan toivoa, että tämä ei hajoa ainakaan ennen koetta ja että Misti tosiaan juoksisi edes sen kymmenen metriä ennen ruutuun lähetystä, sillä aiemminhan se on lähtenyt vinoon, pysähtynyt liian aikaisin tai mennyt suoraan ruutua kohti. Että saas nähdä kuinka käy, saattaa kosahtaa ihan kokonaan.

Zetaa ollaan kyllä treenattu hurjan vähän, mutta koira osaa vaihdot ja ohjaajakin ehkä suunnilleen osaa kävellä kaavion läpi ja käskyttää oikeassa kohtaa yms. Tuntuu vaan hirmuisen hankalalta muistaa vaihtojen järjestys, jos joku määrää ennalta järjestyksen - pitää ihan toden teolla keskittyä.

Peruuttamista ollaan seuruun yhteydessä treenailtu ja se on kyllä ihan rumaa, koska Misti ei ole mikään hyvä takapään käyttäjä ja muutenkin suorastaan pelkää peruuttaa, mutta näillä mennään. Jospa se muuten esittäisi sen verran kivan seuruun, että tuo peruutusosio ei niin haittaa.

Muita liikkeitä ollaan tehty vaihtelevasti. Tunskua ja kaukkareita jonkin verran, luoksetuloa ehkä kerran ja paikkaistumista- ja makuuta pari kertaa. Paikallaolot onneksi tuntuvat Mistille helpolta, sillä se on niin kiltti, että reagoi vain minun käskyihin ja osaa mennä kauempaa maahan ja sellaista.

Agilityä ollaan tehty ryhmätreeneissä uudessa hallissa ja välillä omatoimisesti. Ei mitään ihmeempää sanottavaa, hyvin sujuu. Aluksi Misti taas hidasteli tekonurmella, mutta näyttää nyt jo tykittävän entiseen malliin!!! :) Ehkä sen kanssa ei olekaan aivan tuhoon tuomittu idea kisailla talvella, sillä ei se tunnu niin hitaalta kuin aiemmin on tuntunut tekonurmella.
Tässä videoklippi aamuisesta ratatreenistä. Tänään oli kyllä superhyvät treenit niin tokon kuin aksankin suhteen, jäi ihan mielettömän hyvä fiilis! :) Tuli tehtyä sinänsä paljon, mutta ei kuitenkaan liikaa ja osasin lopettaa ajoissa. En ole oikein nyt ehtinyt käydä hallilla treenaamassa, kun on ollut niin kiirusta, mutta tänään tosiaan käytiin Annikan kanssa ja viime sunnuntaina olin Marjan ja Millin kanssa tokoilemassa.

Misti myös hierottiin pari viikkoa sitten ihan täällä kotona hierojaharjoittelijan käsissä eikä neidistä taaskaan löytynyt mitään isompaa, pientä kireyttä vain. Ihanaa omistaa koira, joka ei jumiudu! Ja se piti vielä mainita, että Kuusamossa ollessamme tein Mistin kanssa muutaman jäljen eikä typy ollut hommaa unohtanut. Kivasti jäljesteli ja löysi keppejä - kyllä se olisi niin loistava tuossakin lajissa.