torstai 22. joulukuuta 2011

Kohti vuotta 2012!

Näin vuoden lopulla on aika tehdä toive- ja tavoitelista seuraavaa vuotta varten. Yritän olla ottamatta stressiä tavoitteiden suhteen ja saavutetaan se mikä saavutetaan. Vuoden päästä voidaan tarkastella miten kävi: toteutuiko toiveet ja tavoitteet vai jäikö jotakin uupumaan.

Misti
- ALO1, AVO1, hyvässä lykyssä TK2
- BH-koe
- Agilityn alkeet >> kisavalmiiksi?
- Muutama näyttely
- Viralliset terveystarkit: silmät, lonkat, kyynärät, olkanivelet, polvet, selkä
- Jatkaa hakua mahdollisuuksien ja emännän mielenkiinnon mukaan
- Pysyä terveenä, nauttia elämästä ja tehdä pitkiä lenkkejä!

Helmi
- Näyttäytyä keväällä veteraaniluokassa Kuusamon ryhmiksessä
- Kotitokoa mielenvirkistykseksi
- Oppia seuraamaan (lähes) oikeaoppisesti + alokasluokan estehyppy
- Lenkkeillä paljon
- Laihtua
- Parantua kroonisesta korvakierteestä lopullisesti
- Pysyä muuten terveenä ja virkeänä mummokoirana, ja olla meidän ilona vielä pitkään!

Emmi
- Tulla paremmaksi koirankouluttajaksi- ja omistajaksi
- Saada enemmän kärsivällisyyttä
- Pystyä pidättäytymään tokon treenaamisesta edes joskus
- Olla pentukuumeilematta
- Päästä inssi läpi
- Muistaa panostaa myös koulunkäyntiin ja valmistautua syksyn yo-kirjoituksiin huolella
- Käydä jumpassa ja hiihtämässä


Oli turha toive yrittää saada koirista yhteinen joulukuva, mutta onneksi pikkutonttu Misti pelasti meidät ja poseerasi kärsivällisesti ;) Tämän myötä toivotamme kaikille oikein hyvää joulua ja tapahtumarikasta uutta vuotta! 



perjantai 16. joulukuuta 2011

Pientä treenipäivitystä

Kiireinen viikko takana päin pääasiassa autokoulun osalta, niin josko sitä nyt kirjustaisi jotakin ylös. Treenaukset on jääneet melko vähiin, päivittäin olen Mistiä seuruuttanut enemmän tai vähemmän mutta kaikki muu on oikeastaan jäänyt. Kahtena edellisenä iltana pyörähdettiin kaupungissa lenkkeilemässä ja vähän treenaamassakin. Hyvin Misti pysyy sielläkin vapaana ja tottelee luoksetulokäskyä ym. Häiriötä se kyllä ottaa eikä oikein keskity. Eilen kokeilin seuruuttaa ihan keskustassa, mutta se taisi olla Mistille liikaa. Kontaktitonta seuraamista, kaikki muu kiinnosti liikaa. Käytiin myös koulun pihalla tokoilemassa, siellä menikin paremmin. Otin vaan seuraamista ja molemmat jäävät kerran. Tätä ollaan jankattu kotonakin: seuraamista, seuraamista ja seuraamista vielä vähän lisää. Mutta eipä ole ollut yhtään turhaa, seuraaminen on oikein mallikasta kaikin puolin! Paikassa ei ole mitään vikaa, ja käännökset molempiin suuntiin toimii. Pelkäsin nimenomaan vasemmalle käännöksiä, mutta ihan turhaan, tehty työ tuottaa tulosta ja hyvin kääntyy sinnekin :) Vihjeenä oman pääni kääntäminen haluttuun suuntaan ja rauhallinen suunnanmuutos. Myös pysähtymisiä ollaan tehty ja nyt Misti alkaa jäädä hyvin sivulle ja ilmeisesti osaa jo ennakoida, milloin pysähdytään. Yritän tehdä seuraamisesta vaihtelevaa, välillä mennään kymmeniä askelia ja välillä vain pari. Palkkana lelu on todettu toimivaksi, Misti odottaa sitä mutta seuraa iloisella asenteella. Seuraamiseen siis olen oikein tyytyväinen, eiköhän sekin ole riittävän hyvin paketissa. Mutta koskaan ei voi olla liian varma ;)

Toinen mitä piti tehotreenata oli luoksetulo. Toivoin Mistin tulevan tiiviisti eteen enkä pomppivan miten sattuu. Nyt tilanne on se, että hyvin tulee eteen mutta meinaa jäädä välillä liian kauas. Luoksetuloa kokonaisuudessaan en ole tehnyt oikeastaan aikoihin, ettei ala ennakoimaan perusasentoa. Tällä hetkellä riittää, että M juoksee kauniisti ja suorasti eteen istumaan - hyvältä näyttää! :)

Eli varsin tyytyväinen saan olla noiden liikkeiden suhteen. Itse asiassa nyt pelottaa eniten se häiriö ja koetilanne; entä jos Misti ei keskitykään ja kaikki menee pyllylleen? Jos se vaan hutiloi ja liikkeiden suoritusvarmuudesta ei ole tietoakaan, pahaa aavistelen meidän tokodebyytistä (!) Misti on niin tonttu, että se ei varmasti tee mitään kunnolla, jos ympärillä on kiinnostavampia juttuja tiedossa. Luotto ei ehkä olekaan niin korkealla kuin kuvittelin, en pidä Mistiä mitenkään varmana koirana yhtään minkään suhteen. Mutta tuskin on pahitteeksi mennä kokeilemaan... Meidän pentukurssin vetäjäkin sanoi, että ei haittaa jos koe ei onnistukaan toivotulla tavalla, se pitää ottaa harjoituksen kannalta. Tottahan se on, ei meillä ole mitään kokemusta tuollaisesta ja koe on ensimmäinen  meille molemmille. Ääk, katsotaan nyt mitä tästä tulee. Pitää yrittää joululomalla treenata enemmän eri paikoissa, kun kerrankin on aikaa!

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Lähettäminen määrätylle paikalle (video)

Viime viikonloppuna saatiin video Mistin ruututreenistä. Apuna on vielä lelu, mutta menee pikkuhiljaa ilman sitäkin. Misti osaa myös mennä ruudussa maahan, mutten tässä sitä nyt ottanut. Ei kannata välittää mun epäilyttävistä liikkeistä ja hihkumisista, keskittykää koiraan :D

lauantai 3. joulukuuta 2011

Talvikuvia ja Tokomietteitä








Otin tänään muutaman, omasta mielestäni hyvin onnistuneen kuvan koirista järven jäällä. Tällä kertaa Helmi oli enemmän poseeraustuulella ja sain siitä varsin mukavia otoksia. Edelleen kännykkälaatua, pahoittelut ;)

Tokosta tosiaan sen verran, että päätin jo kisauran korkkauksen ajankohdan. Mennään Mistin kanssa 11.2. Kemijärvelle tokottelemaan ensimmäistä kertaa virallisesti. Suht aikainen ajankohtahan se on nuorelle koiralle (Misti silloin 13 kk) ja ohjastajalle, mutta omasta mielestäni ollaan jo valmiita kokeilemaan alokasluokkaa. Eikä pelkästään kokeilemaan, vaan olen funtsinut että ykköstulos on täysin mahdollista saada, mikäli kaikki vaan menee nappiin. Viime kuukausina ei ole juurikaan edistystä tapahtunut paljon minkään suhteen vaan junnataan paikoillamme, niin ajattelin että nyt on jo aika mennä kisoihin. Tuomarina toimii Allan Aula, joka on hyväksi kehuttu, ja paikkana toimii jonkinlainen liikuntasali/halli. Kuulemma oikein mukava mesta, tilaa ainakin näytti olevan :)

Nyt vaan toivotaan, että tielle ei osu mitään esteitä ja päästään kokeeseen. Mietin, että Mistillä saattaisi huonolla tuurilla olla silloin juoksut (edelliset oli syyskuussa) mutta ehkei vielä kuitenkaan. Täytyy toivoa parasta, ja että myös sovitaan kokeeseen. Pitää siis olla ajoissa liikenteessä. Pelkkä yhtäkkinen päähänpistos tämä Kempan koe ei ollut, vaan siihen osallistuminen on ollut mietinnässä jo pidemmän aikaa. En vain ollut varma uskalletaanko lähteä vielä silloin, mutta se on menoa nyt! Tästä on jo huudeltu joka paikassa, joten perua en enää voi :D
11.2 on muuten oma synttäripäiväni, 18 vuotta tulee mittariin. Jos koe onnistuu toivotulla tavalla niin saattaisipa olla paras synttärilahja ikinä. Vaikkei ykköstä saataisikaan niin ei haittaa, se on kuitenkin ensimmäinen koe meille molemmille. Kokemusta tulee joka tapauksessa ja seuraavaan kokeeseen meneminen onkin jo huomattavasti helpompaa ja stressittömämpää.

Kaikki on tosiaan aika hyvin paketissa, mutta nyt vaan tehotreeniä seuraamiseen kaikkineen: kontaktiin, käännöksiin, pysähdyksiin, hihnaseuruuseen... Siinä on vielä jonkin verran työnsarkaa, jotta seuraaminen olisi sitä mitä sen toivonkin olevan. Luoksetulo on toinen treenattava liike, että saan häivytettyä käsiavun pois. Mistille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa istua tiiviisti eteen ilman kättä, mutta nyt ollaan jo voiton puolella! Huomattava parannus on tapahtunut ja tytsi istuu aika kivasti eteen eikä pomppaa enää suoraan sivulle. Muuten sivulletulo onkin yhtä hyppimistä ja sehän ei ole kokeessa hyväksyttävää, hups.
Palkkaamattomuus on edelleen hieman heikoilla kantimilla. Teen kyllä liikkeet ilman näkyvillä olevaa palkkaa, mutta aika paljon sitä edelleen palkkailen. Eiköhän sekin tästä, täytyy vaan rohkeasti harventaa palkkausväliä.