Treenilöitä ja lörinöitä

Hyvejä uutisia - saatiin Mistin kanssa agilityn ryhmäpaikka talvikaudeksi! :) Laitoin viikko pari sitten viestiä erään ryhmän kouluttajalle ja kyselin treenipaikkaa ja lauantaina sitten sain tiedon, että oltaisiin tervetulleita ryhmään mukaan. Siirrytään siis TAMSKin riveihin treenaamaan, ja olen itse asiassa aika innoissani täysin uusista kuvioista aksan suhteen. Mikä ehkä mahtavinta, meillä on oikea kouluttaja ensimmäistä kertaa sitten alkeiskurssien - on siis silmäpari valvomassa ja opettamassa koko talven ajan, aivan huippua! Saas nähdä mitä talvi tuo tullessaan. :)

Saatiin myös koepaikka lokakuun tokokokeeseen ja sitä silmällä pitäen ollaan tässä yritetty treenata. Eniten kesken on kaukot: Misti meinaa edelleen hypähtää eteenpäin s-m-vaihdossa, mikä on siis kaikista vaikein vaihto Piipalle. En ole uskaltanut tehdä kovin pitkältä matkalta, koska tekniikka on vielä vaiheessa. Misti osaa tehdä seiso-maahan-vaihtoja oikein mainiostikin taaksepäin nojautuen, mutta jotenkin se oikea tapa meinaa välillä mystisesti unohtua.
Tunnarissa ilmenee edelleen Mistimäistä levottomuutta ja kapuloihin kajoamista, mutta ollaan saatu myös tosi rauhallisia suorituksia ilman turhia toimintoja. Mistiä täytyy vaan komentaa rauhoittumaan ja menemään kapuloille nätisti. Oikea löytyy kyllä joka kerta ja myös luovutukset ovat siistejä.
Muut liikkeet ovat mielestäni sen verran hyvässä kuosissa, että on Möpsis jo valmis kokeilemaan voittajaa. Ruudussakin on nyt jokin napsahtanut kohdilleen, kun keskipaikka löytyy niin näppärästi. :) Misti tosin on alkanut ennakoida maahanmenoa ja painuu maahan jo stop-käskyn kohdalla, joten tuohon pitää vielä puuttua.

Siispä treenaillaan vielä erityisesti kaukkareita ja tunnaria ja lähdetään kokeeseen!

Muuten ollaan vaan lenkkeilty ja löhöilty - täällä kerrostalossa asuessa tulee muuten lenkkeiltyä enemmän mitä Kuusamossa, jossa käytiin yleensä vaan yksi lenkki päivässä ja täällä puolestaan pari pitempää ja pari lyhyttä pissalenkkiä. Helmi naattii sisäkoiran elämästä ihan täysillä ja on usein melko haluton lähtemään lenkille, kun se haluaisi jäädä vaan köllimään. Se on siis hyvässä kunnossa ja virkeä, mutta siitä on tullut ihan sohvakoira noin muuten.

Mutta ei hyvää ilman jotain huonoakin eli siis tuohon lörinäosioon - Misti on nimittäin ripuloinut sisälle harva se päivä. Se on ehtinyt sotkea jo maton ja verhot ja joudun nyt yöllä ja yksin ollessa pitämään matot pois lattioilta, mikä ärsyttää sunnattomasti. Ja olen melkein aina yliopistolta tai töistä tullessa kohdannut kamalan näyn ja joutunut heti siivouspuuhiin. Ihan kuin ei väsyttäisi jo muutenkin ja olisi muutakin hommaa, niin vielä täytyy alkaa siivoamaan paskoja lattioilta. Shit - kirjaimellisesti. Syytä tuolle ripuloinnille en oikein tiedä - olisiko joku vatsapöpö tai sitten M reagoi yksinoloihin niin voimakkaasti ja stressaa sitä tulenko takaisin ja jos niin milloin. On se kyllä lenkilläkin kykkinyt pusikossa moneen otteeseen ja kakkinut monta kertaa päivässä, että veikkaan ekaa vaihtoehtoa. Oli miten oli, saisi jo loppua, en enää kestä enkä jaksa.