Oikein kiva oli päästä aksaamaan ja tämä on se meidän laji. Misti syttyy siihen ihan täysillä, ettei malteta odottaa edes lähtökäskyä ja mikään muu ei kiinnosta kuin namit ja rata :) Enhän mä mitään ihmeellisyyksiä osaa opettaa tai tiedäkään kaikkea, kun hirveästi ei olla lajiin vielä perehdytty. Mutta saatiin ihan kunnon pätkiä tehtyä, joka sisälsi hyppyjä ja putkia. Joka tapauksessa tästä on hyvä jatkaa ja jatketaankin ihan varmasti. Mistikin ihan selvästi tykkää tästä meidän toisesta ykköslajista, joka on ihan erilainen kuin toko. Onhan Mistin isäkin viittä vaille valio, että kai se kulkee suvussa jos nyt niin voi ajatella ;) Oikeastaan ihan hyvä että lajit poikkeaa toisistaan. Toko on rauhallista ja pikkutarkkaa pilkunviilaamista, kun taas agility on vauhdikas ja nostaa kierroksia. Molemmat on huippuja, ainakin minun mielestä, mutta Misti tekisi mielellään varmaan vaan aksaa :D Vaikka on se tokoonkin syttynyt ihan eri lailla ja tykkää nykyään siitäkin.
Yritin napata todistusaineistoa, mutta huonolla menestyksellä. Misti ei ole kovin kuvauksellinen koira ja perusolemukseltaan tuommoinen flegmaattinen enkä minä kuvaamistaitoinen omistaja, joten tulos on sen mukainen :D Ei hienoja vauhtikuvia järkkärillä vaan tylsiä lelunjäkertämis-, paikallaolo- tai muuten vaan omituisia öllötyskuvia kännykkäkameralla. Oikein hävettää pistää tällaisia näytille. Pahoitteluni! (ps. joulupukin toivelistalla on järkkäri, joten ehkä kuvien laatu ja sisältö paranee vuoden vaihtuessa, or not!)
Käytiin katsastamassa myös rauniorata.
Seuraaminen: Mistille en opettanut tätä imutustyyliin ja nyttemmin olen vähän katunut sitä. Seuruu meinaa olla turhan väljää ja tässä haetaan nyt oikeaa paikkaa. M toisinaan myös edistää liikaa. Käännöksissä käytän kuitenkin imutusta ja ne sujuukin pääosin hyvin. Palataan siis alkuvaiheeseen ja yritetään opettaa ns. täydellinen seuraaminen.
Perusasento; Alunperin opetin tämän selän takaa kiertämällä, mutta totesin sen liian hitaaksi ja vaikeaksi eri paikoista tultaessa, joten siirryttiin tähän "oikeampaan" tyyliin. Nyt Misti tulee suoraan sivulle ja se on ensinnäkin nopeampi mutta myös helpompi tapa. Vinohan se meinaa edelleen olla ja joudun Mistiä kyllä monesti huomauttamaan asiasta, kunnes sivulla ollaan suoraan ja tiiviisti. Tätä treenataan päivittäin, jotta perusasento on mitä sen tulee ollakin.
Kosketusalusta; Mä en ole vielä päättänyt käytänkö tässä namialustaa vai opetanko vain koskemaan alustaa. Misti menee kyllä alustalle hyvin, jonka koskemisesta naksautan ja M palaa luokse. Mietin vain että jätänkö sen naksautuksen pois, koska sen kuullessaan Misti tulee takaisin, mutta kun haluaisin saada sen jäämään sinne makuulleen kuten ruudussa tehdään. Tämä on tosiaan ihan vaiheessa vielä, mutta taidanpa jättää namialusta-idean pois ja keskittyä vain lähettämään Mistin alustalle ja käydä käskemässä makuulleen. Ja jos jätän sen naksun myös pois tästä lähtien.
Kaukot; Ollaan hinkattu i-m-s-vaihtoja ja alan pikkuhiljaa häivyttämään käsimerkkiä pois. Misti menee hyvin makuulleen vähän kauempaakin, mutta sieltä se ei tajua pompata ylös sit-käskyn kuullessaan. Mun pitää vielä näyttää kädellä ja nostattaa ylös. s-m-s menee ok:sti. Siis pääasiassa kaikki vaihdot sujuu hienosti kun käskytän läheltä kera käsiapujen. Silloin ei ongelmaa, sähäkkää on. Palkan olen nyt laittanut vähän sivummalle ja aluksi vapauttanut pelkästä maahanmenosta parin metrin päästä. Parempi ettei pidetä kiirettä näiden kaukokäskyjen kanssa vaan keskitytään edelleen niihin vaihtoihin ja hissukseen pidennetään välimatkaa. Mulla on tässä tuo palkan sijoittaminen hakusessa, kun koiran taakse laittaminen tuntuu niin oudolta enkä voi pitää sitä kädessäkään. Tässäkin me amatöörit otamme neuvoja ilomielin vastaan!
Paikkamakuu häiriössä; Ollaan tehty tätä ilman suurempaa häiriötä, mutta nyt aletaan Mistin kiusaksi elämöidä enemmän ;) Tehtiin tätä treenikaverin kanssa ja pallonheitto ei häirinnyt yhtään, ei myöskään vetolelu, mutta jos kaveri meni liian läheltä ja puhui Mistille oikein kivasti tai innostavasti niin nousipa ylös. Vaikka ei ihme, tätä ei olla treenattu, jotenka tehotreenauksen alle myös tämä!
Kommenttia muista liikkeistä:
Liikkeestä pysähtyminen; Jepulisjee, onnistuu. Tänään Misti teki varmaan parhaiten ikinä, samantien pysähtyi paikka-käskyn kuullessaan. Se meinaa aluksi lähteä hyvin varovasti ja olla heti valmiina pysähtymään. Ovela!
Nouto; Misti kyllä hakee esineen ja otan sen vaan suusta pois. Jos alan käskemään eteen tai sivulle niin se pudottaa kapulan enkä oikein tiedä miten saan sen pitämään kapulan suussa tai tulemaan sen kanssa sivulle. Mitenkään vahva tai mieleinen liike nouto ei Mistille ole, joten tässä tulee olemaan työmaata kerrakseen.
Jaa, muita oikeita tokoliikkeitä ei taidakaan olla työn alla, ja temppuja nyt ei oteta laskuihin. Nehän menee jo täydellisesti eikä niissä ole oikeaa tai väärää tapaa ;) Estehyppyä voitaisiin alkaa pikkuhiljaa opettelemaan, siinäkin paljon tekemistä ja pohtimista.
Ja jossain määrin tasokkaampaa kuvatusta lenkin varrelta. Viikon päästä ajattelin kuvata Kokkolassa bortsuja ja ensisijassa Mistiä sisaruksineen.
vielä on kesää jäljellä....
Helmi lienee laihtumaan päin reippaan lenkkeilyn ja kevytruuan ansiosta :)
Hyvin näyttää teillä tokoilut sujuvan :)
VastaaPoistaNiihin kaukoihin on mun mielestä paras vaihteleva palkkaus. Eli välillä voi olla takana, välillä heität palkan koiran taakse, avustaja heittää palkan koiralle tai kävelet vaihtojen välillä palkkaamaan koiran luokse. Pitää ainakin mun Moonan skarppina.
Ruudusta ja kosketusalustasta: Ruutuun kannattaa koira käskeä ensin seisomaan, ja sitten vasta maahan, koska jos koira sattuu kisoissa osumaan ruudun ulkopuolelle makaamaan, tulee arvosanaksi nolla, jos seisoo ruudusta sivussa, saa sen vielä käskeä ruutuun ja siellä suoriltaan maahan. Opeta siis Misti mielummin seisomaan alustalle, niin voit käyttää sitä alustaa myös alo hypyssä. Tai sitten opetat sen vain koskemaan alustaa, ja kosketuksen jälkeen erillisellä käskyllä haluamasi asento.
Vielä seuraamisestakin: Vaikka sen seuruu olisikin huonopaikkaista, on se silti hyödyksi. Väljään seuruun käsky voi olla esim. seuraa, ja siinä voit kehua ja palkkailla mistiä mielin määrin. Koe seuraaminen voi olla esim. käskyllä sivulle, jonka koira ymmärtää "olen tiiviisti vasemman jalan vieressä perus asennossa pysähdyksessä, liikkeessä pysyn millilleen samassa paikassa, ja myös käännöksissä liimaudun oikeaan paikkaan. Tätä treenaat hitaasti eteenpäin askel kerrallaa kääntyillen ympäriinsä, peruuttaen, sivulle liikkuen, miten vain. Ja ennen yhtäkään askelta on koiralle oltava perus asento selvä kuin pläkki, ja se osaa hakeutua siihen eri kulmista, ja haluaa todellakin olla siinä millilleen oikeassa kohdassa. Seuraa käskyn seuruuta jatkat myös samalla koko ajan, tehden kahdeksikko, kiertäen tötteröitä, kun ohitat koiria yms. Tällä saat kestoa ja motivaatiota seuruuseen.
Toki se nakituskin toimii, jos osaa pitää koiran suorana ja jaksaa häivytellä apuja. Menestynyt ohjaaja on minulle tuon edellä mainutun tavan opettanut, ja se toimi ainakin meillä ihan äly hyvin. Ei tarvitse myöskään opettaa käännöksiä taikka askelsiirtymiä erikseen, ja koiran on pakko käyttää edes jotenkin takapäätä että oikea paikka pysyy.
Toivottavasti näistä on teille jotain apua :)
Kiitos kovasti neuvoista! Pitääpä yrittää löytää se paras opetus/palkkauskeino jokaiseen liikkeeseen. Mitä muuten katselin videoita alo- ja avoluokan kokeista niin ei sielläkään kaikilla ole aina täydellistä perusasentoa tai seuruuta, ja silti kokeesta voi rapsahtaa ykköstulos. Mutta eihän joka osa-alueesta täydykään saada kymppiä ykköstulosta varten :)
VastaaPoistaJep niinhän se on, varsinkin löysemmiltä tuomareilta voi saada jopa 8p. seuruusta, vaikka suurimman ajan koira jätättäisi metrillä. Pisteitä saa lähteä alokasluokassa jopa 40, että tulee ykköstulos. Toki kannattaa silti aina niihin kymppeihin pyrkiä, ja teilläkin on varmasti edessä ne ylemmät luokat, joissa sitten todellakin viilataan sitä pilkkua ihan huolella :)
VastaaPoista