Eipä mennyt niin kuin elokuvissa

Eilen korkattiin agilityn kolmosluokka ja eipä mennyt hääppöisesti. Juostiin kolme rataa, kaksi agia ja hyppäri, joista hyppyrata oli päivän paras ja itse asiassa oikein hyvä rata!

Tuomarina kaikilla radoilla oli Sari Mikkilä. Ensimmäisellä radalla oli aika paljon kääntämistä ja vääntämistä ja koiraa tuli pitää koko ajan hallussa. Meidän rata kosahti jo alussa, ei tosin siinä kohtaa kuin kuvittelin, sillä Misti kielsi kaksi kertaa A:lla. Kun se ei suostunut menemään toisellakaan kertaa, päätin vaan jatkaa rataa > hyl. Olisin toki voinut tehdä A:n onnistuneesti ja jättää siihen, mutta päätin mieluummin mennä koko radan :P Jotain pikku juttuja oli koko radalla, kepeillä Misti meni väärään väliin aluksi ja olisiko tullut joku ohitus, mutta esimerkiksi puomi-putki-erottelussa Misti meni aivan oikein puomille. Ei kuitenkaan mikään hyvä tai sujuva rata meiltä.

Toisena sitten hyppäri ja tämä oli oikein sujuva suoritus. :) Alussa oli hyppy ja putki ja sen jälkeen pari hyppyä eri linjassa ja arvoin alun ohjauksessa. Päätin sitten kuitenkin tehdä niin kuin muut ja valssata kolmoshypyn jälkeen, mutta ilmeisesti ajoitin sen väärin (mitä ohjausvalinnassa nimenomaan pelkäsin) ja rima tippui. Tätä oli kuitenkin hyvä kokeilla, sillä tuollaiset valssaukset on mulle haastavia ja tiedostan sen. Sitten käytin takaaleikkauksia aika onnistuneesti, koska en ilmeisesti halunnut valssata tai persjättää, niin leikkaukset tulivat jotenkin luonnollisemmin. Renkaan jälkeen tuli vielä kielto, kun siitä tosi paljon kauempana oli hyppy suoritettavana, vaikka rata jatkui tavallaan takaisin päin. Olisi pitänyt viedä Misti kunnolla hypylle, koska nyt M lähti suoraan mun perään. Tai olisin voinut ainakin selkeämmin sen hypyn näyttää. Loppupyöritykset oikein onnistuneet ja vauhdikkaat ja lopputuloksena siis 10 vp. Meidän aika oli -4,92 (37,08) ihanneajan ollessa noin 41 sekuntia. Etenemä oli reilu 4 m/s, joten mielestäni aika vauhdikas suoritus (ainakin Mistin mittapuulla). Kympillä sijoitus oli niinkin korkea kuin 13., joten luoja tietää mitä nollalla olisi saanut... Maksi3:sia olikin kyllä poikkeuksellisen vähän, noin 37 koiraa, joten kyllä olisi meidänkin nollalla voinut olla mahkuja kärkeen.

Viimeisenä agirata, joka oli täys floppi. Alun puomi-putki-erottelu onnistui, mutta keppien jälkeen Misti meni putkeen, vaikka ensin olisi ollut hyppy > hyl. Mun kehonkieli varmaan näytti suoraan putkelle enkä taas tajunnut, että Misti on nykyään irtoavampi ja itsenäisempi ja vaatii tarkempaa ohjausta. Kun piti mennä puomille, M meni muistaakseni ensin putkeen. Sitten oli sellaista hyppyhässäkkää, jossa Misti taas irtosi vähän liian hyvin ja kävi ottamassa pari ylimääräistä hyppyä. Olisi pitänyt kai valssata toiselle puolelle ja siten ottaa koira haltuun, mutta luotin liiaksi siihen, että ei se mihinkään karkaa... Vielä tippui rima ja sitten saatiin räpisteltyä rata loppuun. Jotenkin aivan kaamea rata, kun mikään ei sujunut ja koko ajan piti pysähtyä ja korjata. Tuon jälkeen tajusin, että meillä on ollut kisauralla yleisesti ottaen tosi sujuvia ratoja, koska tuollaista eilisen kaltaista ei ole ollut varmaan koskaan. Yhtään ei päästy etenemään, kun aina tuli jotakin probleemia. Tuntui siltä kuin oltaisiin vasta esim. ykkösissä, koska eteneminen tyssäsi vähän väliä. En sitten tiedä mikä tuossa oli niin hankalaa, ei vaan mitään sujuvuutta mitä vaikkapa taas viime kisoissa oli.

No mutta, nämä oli meidän ensimmäiset kolmosten kisat ja muutenkin ollaan vasta palailtu kisakentille, joten ei se ole niin vaarallista. Ei mua ole juuri ollenkaan harmittanut ja lähdetään hyvällä, toiveikkaalla fiiliksellä myös ensi viikon kisoihin. :) Harmi vaan, kun perjantaina meillä oli niin hyvät, onnistuneet treenit ja kiva rata, minkä johdosta lähdin luottavaisin mielin kisaamaan, niin sitten kisoissa kuitenkin meni aika pipariksi koko homma. No, välillä vaan menee niin että jotkut radat menevät palasiksi ja joillakin radoilla palaset taas loksahtavat kohdalleen. Luulen että kun saadaan taas kisarutiinia ylle ja mulla menee vähemmän aikaa ja energiaa ratojen muistamiseen, voin keskittyä paremmin ohjaamiseen ja koiraan. Ja toki tämä kolmosluokassa kisaaminen vaatii varmasti totuttelua, koska radat ovat kuitenkin vaikeampia kuin kakkosissa.

Mitäs muuta... Ainakin sitä, että viime viikonloppuna koirat olivat hoidossa, koska itse olin kavereitten kanssa Helsingissä. Molemmat tytöt menivät opiskelukavereilleni, toinen toiselle ja toinen toiselle. Misti oli kuulemma ikävöinyt, yllätys yllätys, ja sillä oli ollut vähän massu sekaisin. Se oli lenkillä bongannut jonkun mun näköisen naisen, alkanut hulluna ääntelemään, käynyt hyppäämässä sitä naista vasten ja ollut sen jälkeen ihan myrtynyt tajutessaan, etten se ollutkaan minä. :D Mutta Möösä oli suostunut kuitenkin syömään ja leikkimään, joten ei sillä aivan hirveätä kai ollut ollut. Helmi vietti viikonlopun Nokialla ja oli ollut aivan mielettömän nätisti ja lunkisti, mikä ei ollut yllätys. Tiesin, että tuo koira se ei ikävöi vaan ottaa tilanteen todella rennosti. Lenkilläkään se ei ollut yhtään räyhännyt muille koirille, mikä kyllä vähän yllätti.

Hain muuten reilu viikko sitten Kennel-Rehun autosta lihaa ja luita koirille, koska tajusin että autohan tulee ihan tuohon lähelle ja siellä oli ihan mielettömän edullista. Ostin esimerkiksi 10 kiloa jauhelihaa 18 eurolla! :O Eihän se mitään laatulihaa ole, kaikkea teurasjätettä kai siihen on tungettu, mutta koirat ovat syöneet vastaavaa aiemminkin ja kyllä tykkäävät siitä. Seuraavaksi taidan kokeilla naudan mahaa tai lohta!