Kun SERT-A jää sekunnin päähän

Lauantaina kisauramme toiset kolmosluokan kisat, samassa paikassa SportDogParkilla kuin aiemminkin. Oltiin jouduttu menemään jo aikaisin aamulla paikalle, koska tein aamupäivän talkoita ja iltapäivästä sitten kisattiin. Aamulla onneksi päästiin treenikaverin kyydissä, jonka autossa Misti sai olla useamman tunnin. Viimeisen tunnin se joutui olemaan hallissa kiinni ja kyllä pelotti, että se sieltä karkaa tai hirttäytyy koko koira... Kyllä se siellä pysyi, mutta oli tietty kamalalla kierroksilla ja äänessä koko ajan. Tällaisia tilanteita varten kaipaisin omaa autoa! Oli muuten kiva talkoilla ja pointsit siitä, että talkoolaisille oli paljon ruokaa tarjolla ja oikein lämmin ruoka kaiken kukkuraksi - ei tarvinnut nälkää nähdä, jos oli kisapaikalla koko päivän. :)

Otsikko kertookin jo kaiken oleellisen ensimmäisestä radasta. Tehtiin siis puhdas nolla ajassa -8,31 (32,69 s) etenemällä 4,62 m/s. Tällä sijoituimme kuudenneksi ja serti meni neljännelle. Viides koira oli jo valio eli todellisuudessa serti jäi yhden sijan ja koiran päähän. Sertin saanut koira oli meitä noin 1,5 sekuntia nopeampi, että jos jostain olisi saanut nipistettyä, olisi serti napsahtanut meille... Olen toki ajatellut, että hitto että oli lähellä, aivan käden ulottuvilla, mutta en ole kuitenkaan varsinaisesti harmissani. Tämähän osoittaa, että meilläkin on mahdollisuuksia pärjätä kolmosluokassa ja voidaan hyvänä päivänä olla aivan sertissä kiinni. Olen tähän asti ajatellut, että me ei Mistin kanssa olla kovin vahvoilla kolmosissa, koska yhdistelmänä on melko kokematon ohjaaja ja hieman hitaamman puoleinen bc. Nyt kuitenkin oltiin aika vahvoilla, kun oltiin sijalla 6/51 ja saatiin melkein serti. Tuomarina oli muuten Anne Huittinen, jonka radalta noustiin silloin kolmosiin.

Fakta on kuitenkin se, että rata oli helppo, aivan luvattoman helppo. En saattanut uskoa, että kyseessä on kolmosluokan rata, koska melkein ykkösluokassa voisi olla tuollaisia ratoja. Varsin suoraviivainen rata, jossa ei tarvinnut juuri ohjata - ehkä sen tarkoituksena olikin olla nopeuskisa, jossa nopein voitti, en tiedä. Radan helppouden huomioon ottaen nolla nyt ei ole niin suuri saavutus, mutta nolla anyway. Rata ei ollut ilmeisesti kuitenkaan mikään läpihuutojuttu, koska meitä huomattavasti taitavammat ja kokeneemmat koirakot tekivät virheitä. Tosin ei meilläkään mennyt aivan niin kuin piti tai niin kuin suunnittelin. Olin aikonut A:n jälkeisen hypyn jälkeen tehdä saksalaisen ja saada Mistin vasemmalle puolelle, mutta se tietty tuli A:lta läpi ja ehti edelleni. Sain kuitenkin takaaleikkauksella pelastettua tilanteen ja Misti meni kepeillekin oikein, vaikka vähän sitä tuossa leikkauksessa pelkäsin. 

Vähän muuten Misti näytti taas arpovan hypyillä, mitä se ei nykyään niin usein enää tee. Sipsuttelussa kyllä hävitään aikaa, koska ilman sitä Misti on kyllä aika tykkikin menijä! 

Toinen rata oli melkein yhtä helppo kuin A-rata, joten hyvällä ja luottavaisella fiiliksellä sillekin. Tehtiin pitkään puhdasta rataa, mutta sitten puomin jälkeisen hypyn Misti meni väärin päin, mistä saan syyttää itseäni. Ihan selvästi vein sen toiselle puolelle, kun en jotenkin tajunnut että linja olikin niin suoraan hypyn taakse. Iisisti olisin saanut sen oikealle puolelle, mutta linjasin väärin ja tajusin liian myöhään, ettei se linja ollutkaan niin suora. Sitten Misti vielä hyppi pari hyppyä edestakaisin ja väärin päin - varmaan jätin ohjauksen jotenkin kesken enkä vetänyt koiraa selvästi hypyn yli, vaikka olin suunnitellut niistäväni. Mutta ihan hyvä rata muuten ja helposti olisi ollut nolla tehtävissä - hitsi vie, sitten olisi ollut jo tuplanolla plakkarissa...

Mutta kotiintuomisina kuitenkin yksi (SM-)nolla eli ei ihan huono päivä. :) Haluttaa ihan hulluna taas kisaamaan, mutta nyt tulee kuukauden tauko. Keväällä alkaa onneksi olla tosi paljon kisoja täällä niin päästään oikein urakalla kisailemaan! Kuka tietää, vaikka ehdittäisiin saada kesän SM-nollat kasaan. ;) Epäilen vahvasti, mutta sitä tavoitellaan sertien ohessa. Olisi kiva päästä SM-kisoihin, koska ne pidetään "kotikonnuilla" Oulussa.

Vielä kerran suuri kiitos Sabinalle videoista! :)