sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Normieloa

Meille ei kuulu normaali elämää kummempaa. Agility on tällä hetkellä tauolla, kun ei olla päästy vielä ulos treenaamaan eikä meillä ole enää maneesille vuoroja. Ollaan jo reilu viikko taukoiltu eikä loppua toistaiseksi näy - kaikki riippuu siitä, milloin saadaan siirrettyä esteet kentälle. Viikko sitten torstaina oli viimeiset hallitreenit, jolloin tehtiin pitkästä aikaa hyppytekniikkaa. Mistille tehtiin kasvavaa sarjaa ja korkeussarjaa, joissa molemmissa saatiin onnistumisia niin että Misti eteni seuraavalle hypylle ilman suurempia sipsutteluja. Välillä se hyppäsi paremmin ja ilman turhia väliaskeleita, mutta välillä neiti taas otti niitä ylimääräisiä laukka-askelia. Joten hyvin vaihtelevasti meni, mutta ei Misti ihan onneton hyppääjä mielestäni ole. :)

Tokoa ollaan kuitenkin treenailtu suhteellisen aktiivisesti ja voin ilokseni kertoa, että luoksetulo alkaa näyttää jo oikein hyvältä. Vaihdoin maahanmenoon napakamman "down"-käskysanan, joka on itse asiassa meidän alkuperäinen maahanmenokäskysana. Misti menee jo oikein hienosti ekasta käskystä maahan, mutta maahanmeno voisi olla toisinaan nopeampi. Pääasia on kuitenkin se, että Misti painuu hyvin maahan. Se myös erottaa hyvin maahanmenon ja pysähtymisen, vaikka teen niitä sekaisin. Vauhtia voisi koko liikkeessä olla himpun verran enemmän, vaikkakaan käsittääkseni voittajassa ei vauhdilla ole enää niin suurta väliä.
Ollaan tehty myös kaikkia muita voittajaluokan liikkeitä, joista kaikki ovat oikein hyvällä mallilla, mutteivät vielä aivan valmiita. Niistä on tässä vaiheessa turha raportoida enempää, kunhan itse tiedän missä mennään.

Tälle keväälle ollaan tehty jo parit jälkitreenitkin! Mistille olen tehnyt muistaakseni kaksi jälkeä, jotka ovat olleet vain noin sadan metrin mittaisia. Jäljillä on ollut kuitenkin kulmia ja kahdenlaista maastoa, peltoa ja metsää. Hyvin Misti jäljestää, vaikken olekaan aina täysin varma pysyykö se koko ajan jäljellä. Kaikki välipalkat ovat kuitenkin joka kerralla löytyneet, ja Misti on edelleen varsin motivoitunut jäljestäjä. Helmille olen tähän mennessä polkenut yhden lyhkäisen jäljen.
Tänään piilotin Mistille myös muutaman esineen metsään ja kivasti pikkuneiti ne sieltä bongasi. Esineruutu/esine-etsintä on kyllä hauska aktivointimuoto koiralle ja Mistikin tuntuu tykkäävän. :)

Muuten ollaan vaan lenkkeilty, ja onpa ollut mahtavaa päästä metsään kävelemään pitkän talven jälkeen. Täällä tosin on vieläkin jonkin verran lunta, mikä edelleen rajoittaa lenkkeilymahdollisuuksia, mutta kyllä ne tuosta sulavat! Koirat nauttivat keväästä täysin rinnoin: Helmi haistellen tuulen tuomia hajuja ja loikoillen kevätauringon alla, Misti taas metsästäen myyriä ja tehden päättömän näköisiä pyrähdyksiä pellolle sekä lintujen jahtaamisen että itse elämisen ilosta. Koirat ne tulevat niin pienestä onnelliseksi. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti