Sunnuntaina ehdittiin vielä käydä aksatreeneissä, jossa tosin Tessan perrouros jo vinkui kovasti Möösän perään, joten liekkö juossut jo tuolloin - tarkkaa alkamispäivää en valitettavasti tiedä ja se ärsyttää suunnattomasti. Anyway, sunnuntaina tehtiin oikein kivaa, melko lyhyttä rataa. Meitä haastoi kepit, kun Misti ei millään meinannut malttaa suorittaa niitä loppuun, jos minä jäin jälkeen (niin kuin mun periaatteessa pitikin jäädä). Tajusinpa siis, että meidän on treenattava pujottelua myös silleen, että Misti pujottelee ja mä tulen sen perässä. Tähän asti ollaan tehty aina niin, että mä juoksen Mistin edellä sen pujotellessa. Opettavaiset treenit, jotka meni muuten meidän osalta ihan kivasti. Misti kävi melkoisen kuumana sunnuntaina ja vauhtia oli hyvin, jee!
Sunnuntaita edeltävät treenit torstaina oli vähemmän kivat. Radalla oli neljä hyppyä ja putki, ja sitä sitten mentiin edestakaisin. Se oli hyödyllinen radanmuistamisharjoitus, kun joka kerralla samassa kohdassa tehtiin jotain uutta ja rata jatkui eri suuntaan. Se haastoi mun muistia ihan hirvittävästi, joten hyödyllinen treeni ilman muuta ja radalla tarvitsi tehdä oikeastaan vaan perus ohjauskuvioita, joihin tällä kertaa keskityttiin. Rata oli siitä tyhmä, että se ei oikein jatkunut mihinkään, junnasi vain paikoillaan ja juostiin samaa eestaas. Mutta tuollaisiakin on hyvä silloin tällöin treenata eikä aina voi tehdä vaan kivoja juttuja.
Tokoa ei olla kokeen jälkeen tehty kuin pari kertaa ihan lyhyesti. Tokomotivaatio on jossain ihan hukassa... Johtunee varmaan siitä, että kokeita ei ole nyt tiedossa, niin ei ole mitään "pakkoa" treenata. No, eilen hinkattiin kuitenkin sitä noutoa ja voittajaluokan askelsiirtymiä. Noudossa ihan naksauttelin kauniista nostoista ja pitoasennoista, josko se syöksyminen ja kapulan roikottaminen saataisiin pois. Sitten tehtiin vauhtinoutoja, että lähettelin Mistiä ihan vaan seisaaltaan noutamaan vauhdikkaasti. Mutta nyt yritetään tosiaan keskittyä nostoihin, pitoasentoihin ja palautuksiin (että Misti tulisi riittävän tiiviisti kapulan kanssa eteen). Onhan siinä työtä saada noutoliike näyttävän ja kauniin näköiseksi, mutta onhan tässä aikaa treenata - kun saisin itseni vielä motivoitua treenaamaan.
Askelsiirtymät meni eilen yllättävän kivasti. Oikealle, vasemmalle ja taakse - ei huonot! Peruuttamisen haluaisin sellaiseksi, että Misti ikään kuin laahaa takapäänsä taakse eli kirjaimellisesti peruuttaa. Oikealle ja vasemmalle siirtymiset oikein kivat, vielä viilaillaan niitä.
Voivoi-kaukot on muuten tosi hyvät tällä hetkellä. Misti tekee parhaimmillaan noin kymmenestä metristä näpsäkät i-m-s-vaihdot, vau! :)
Mutta täytyy sanoa, että Misti on jo melkoisen pätevä voittajaluokan liikkeidenkin suhteen. Tunnari on eniten hajalla (mulla ei edelleenkään ole oikeita kapuloita), mutta kun se saadaan kuntoon, on kaikki muu lastenleikkiä. ;) Ei vaan, kyllähän kaikissa liikkeissä on vielä hommaa, todellakin, mutta ei minkään liikkeen kanssa tarvitse voivotella - ainakaan vielä.
Näin vuoden lopussa pitänee laatia uudet tavoitteet ensi vuodelle. Viime vuodellehan mulla ei varsinaisia tavoitteita ollutkaan, kun oli taukoa blogikirjoittelusta, joten tavoitteiden onnistumisesta ei voi sanoa mitään, heh. Katsotaanpa siis ensi vuotta, että mitä lähdetään tavoittelemaan:
Helmi
- Pysyä terveenä, virkeänä ja hyväkuntoisena mummokoirana (ja ylipäätään pysyä elävien kirjoissa vielä ensi vuosi).
- Lenkkeillä normaalisti minun ja Mistin kanssa.
- Muuttaa kaupunkiin, jos minä lähden opiskelemaan ja sopeutua kaupunkielämään.
- Olla aiheuttamatta tuhoa tai vaaratilanteita meille tai muille.
- Olla karkailematta vapaaksi päästessään.
- Pysyä väleissä Mistin kanssa ja olla muutenkin kiltti, ihana ja helppo kotikoira vailla huolta huomisesta. :)
Misti
- Pysyä terveenä, hyväkuntoisena ja eläväisenä koirana.
- Agilityssä nousu kolmosluokkaan. Enemmän vauhtia radalle. Parempi hyppytekniikka.
- TOKOssa TK2 ja voittajaluokan korkkaus. Iloinen asenne ja hyvä meininki ja häiriönsietokyky jatkossakin.
- Luonnetesti.
- BH-koe, jos on aikaa ja halua.
- Olla kiltimpi Helmille ja olla taas paremmissa väleissä mummukan kanssa.
- Olla samanlainen mainio matkakoira, helppo kotikoira ja sähäkkä harrastuskoira ensi vuonnakin.
- Sopeutua kaupunkielämään ja yksinoloihin, kun se tilanne tulee eteen.
- Käydä läpi edes yksi karvanlähtö niin että koiralla on oikeasti paljon lyhyempi turkki...
- Lenkkeillä paljon ja viettää huoletonta ja hauskaa elämää. :)
Emmi
- Motivoitua lukemaan pääsykokeisiin ja päästä opiskelemaan.
- Kehittyä ohjaajana sekä TOKOssa että agilityssä.
- Oppia ymmärtämään agilityä lajina paremmin. Oppia uusia ohjauskuvioita ja kunnon rytmitystä.
- Olla tavoittelematta kuuta taivaalta vaan suhtautua realistisesti tavoitteisiin sekä omiin ja koiran taitoihin.
- Olla luomatta liikaa paineita tavoitteiden onnistumiselle ja olla vertaamatta itseään muihin.
- Olla nöyrempi ja myöntää omat virheensä ja puutteensa.
- Treenata tarpeeksi, mutta ei liikaa. Muistaa treenata sopivasti ja lopettaa silloin, kun koiralla on vielä intoa.
- Olla käymättä kaikissa mahdollisissa lähiseudun kisoissa.
- Keskittyä muihinkin juttuihin ja muistaa se, että koirat ei ole koko elämä.
Jos kaikki tavoitteet eivät toteudu (eivätkä saletisti toteudukaan) niin ei voi sitten mitään. Mutta tavoitteita mulla on oltava, muuten en edes vaivautuisi treenaamaan. Vuoden päästä nähdään, kuinka kävi. :)
Koska mitään uutta joulukuvaa ei ole (ainakaan vielä) niin laitanpa tähän kahden vuoden takaisin joulukuvan, kun se on niin hieno. :)
Täten toivotamme kaikille lukijoillemme Ratkiriemukasta Joulua & Aktiivista Uutta Vuotta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti