Kepittelyä, tokottelua ja keväisiä kuvia

Viimeisen viikon ajan ollaan treenailtu pujottelua Mistin kanssa päivittäin. Meillähän ei mitään apuvälineitä, kuten verkkoa ja ohjureita ole, joten imutustyyliin on menty. Alkuun vedin Mistiä namiavusteisesti keppien lävitse, mutta nyt tyttö suorittaa pujottelun jo hyvinkin itsenäisesti. Se ei jätä keppivälejä enää pujottelematta, mutta jos lähetän Mistin liian kaukaa kepeille, saattaa ensimmäinen keppi jäädä huomaamatta. Itsenäistä irtoamista siis vielä kaivataan. M on kuitenkin tosi hienosti hiffannut idean, eikä se enää juuri tarvitse minun apua. Voin siis lähettää sen kepeille ja juosta vaikka itse vähän kauempana. Vauhtia toki voisi olla enemmän, mutta eiköhän sitä tule myöhemmin. Pääasia, että saadaan ensin tekniikka kuntoon ja koiralle lihasmuistiin. :) Tällä hetkellä keppejä on neljä, mutta taidan kohtapuoliin lisäillä niiden määrää. Voin yrittää ottaa videotakin meidän pujottelutreenistä. 

Muutama lenkkeilykuva tähän väliin. Helmikin sai nyt muutamana päivänä lenkkeillä vapaana. Ensin meni ihan hyvin, eikä se karannut kauaksi ja tuli kutsuttaessa luokse hakemaan herkkuja. Sitten se kuitenkin päätti olla tottelematta eikä ruokakaan enää kiinnostanut. Sellainen käytös ei ole hyväksyttävää, joten nyt muori saa kävellä taas hihnassa. Miten se ei ymmärrä, että olisi paljon kannattavampaa totella, koska a) silloin saa olla vapaana josta seuraa se, että b) vapaana ollessaan se saa herkkua, sillä mamma lupaa olla varsinainen ruokinta-automaatti. Mutta ei, Helmi ei tajua vaan se valitsi mieluummin hihnalenkkeilyn. Dorka, kärsikööt sitten siitä, vaikka olisikin voinut valita toisin. ;) 

Naminpyyntiä lammikossa

                                           

                                       

Tokoiltu ollaan viime aikoina vähän enemmän, oikeastaan lähes joka päivä. Tänään käytiin treenailemassa läheisen koulun hiekkakentällä. Heti ensiksi tein Mistille ruudun, josta pikkuneiti niin kovin innostui. Sen silmät suorastaan säihkyi, joten asenne oli kohdillaan! Eivätpä koulun pihalla keinuneet pikkutytötkään häirinneet Mistiä, vaan se keskittyi hyvin tekemiseen. 

Ruutu oli hyvä ja vauhdikas, mutta paikka hieman hakusessa. Misti hiukan pyöri ympäriinsä ruudussa ja etsi sopivaa paikkaa (ts. odotti stop-sanaa ja lentävää palloa). Sisälle ruutuun se kuitenkin juoksi, mutta en ihan mitä sattuu paikkaa kelpuuttanut, vaan halusin sen kunnolla keskelle ennen palkkaamista. Pitkään aikaan ei olla ruutua tehtykään, joten siihen nähden hyvä suoritus. Intoa ja vauhtia onneksi löytyi, mikä on tärkeintä. 

Sitten tehtiin seuraamista pari kertaa, hyvin meni. Ensin tein kaukopalkalla, jossa lelu odotti kentän reunalla. Innokasta oli, mutta myös edistämistä ilmeni. Siihen en viitsi nyt hirveästi puuttua, haluan että Mistillä on intoa ja kontakti pysyy hyvin. Pysähtymiset on vähän unohtuneet ja Misti saattaa jäädä seisomaan. Muuten oli kyllä hyvää seuraamista, pitää malttaa tehdä vain lyhyttä pätkää, että hauskuus säilyy. 

Molemmat jäävät tehtiin muutamaan kertaan, maahanmeno ja seisominen. Maahanmeno nappisuoritus, mutta Misti makasi seisomisen. Muutamalla toistolla ja muistuttelulla se seisominenkin sieltä tuli, mutta tätä täytyy tehdä myöskin. Aika jännä, että Misti on sen unohtanut, kokeessa liikkeestä seisominen oli kuitenkin meidän onnistunein suoritus, josta tuli 10. 

Luoksetulo tehtiin pari kertaa. Onnistui mallikkaasti ja eteentulo oli tiivis. Edestä sivulle siirtyminen oli kuitenkin hiukan vino, Mistihän ei oikein osaa käyttää takapäätään. 

Misti sai myös noutaa. Siinä on kyllä paljon parantamisen varaa: vauhti, pitoasento, luovutus. Mistihän meinaa hypätä kapulaa vasten ja nostaa sen puolihuolimattomasti, mälvääkin. Se palauttaa kapulan ravilla ja tulee turhan väljästi eteen. Nouto on alkanut taas hieman paineistamaan Mistiä, jos sitä alkaa hinkkaamaan ja korjailemaan liikaa. Se ei kestä sitä, kaiken täytyy mennä kerralla oikein ja Mistin täytyy saada onnistua. Että alapa siinä sitten hinkkaamaan liikkeitä täydellisiksi. 

Hyvät tokotreenit kuitenkin oli ja nyt pitää käydä useamminkin treenaamassa. Lähinnä sitä motivaatiota, minkä kyllä huomaa, sillä tekniikka alkaa pikkuhiljaa kärsiä. :D Mutta hauskuus ennen kaikkea, haluan että Misti käy kuumana myös tokossa! 

Me ollaan alettu nyt teiden sulettua hölkkäämään urakalla! Juostaan Mistin kanssa melkein päivittäin muutaman kilometrin lenkkejä. Aikaa menee puolesta tunnista 45 minuuttiin. Misti ravaa valjaat päällä lyhyessä hihnassa. Kylläpä kasvaa kunto niin koiralla kuin omistajalla, mahtavaa liikuntaa! Kun agilityakin harrastetaan, niin pitäähän koirakolla olla jonkinlainen peruskuntokin, I guess. :D

Vielä kuvia tältä päivältä. Helmi taas tapansa mukaan häikäisee kauneudellaan ja poseeraustaidollaan, Misti senkun lösöttää vaan. Misti on muuten paljon rumemman näköinen kuvissa, mitä livenä. Siis onhan se ihan sievä koira ja näin, mutta kuvissa se näyttää surkealta rotalta. :D

Misti: "Ensin mää vaan lyyhistelin ja inhosin koko kuvaussessiota"....

...."sitten mää päätin ryhdistäytyä ja näyttää mammalle, että kyllä määkin osaan poseerata"...

..."Helmi oli kuitenkin auttamatta parempi ja mää luovutin ja halusin vaan vajota maan alle"

Mamman muorikulta osaa olla kuvassa! <3