Laiskaakin laiskempi viikko

Meillä on ollut aika toimeton viikko, lähinnä koirien osalta. Mulla on koeviikko ja viime viikolla oli yhteensä neljä koetta, vielä olisi kolme jäljellä. Lisäksi sairastuin flunssaan ja olo on sen mukainen. Hirveästi ei siis ole ollut energiaa tehdä mitään: ei lenkkeillä, ei treenata, ei leikkiä, ei yhtään mitään. Mua ei ole tarkoitettu minnekään sängynpohjalle, vaan haluaisin olla koko ajan menossa ja tehdä sitä sun tätä. Siispä tämmöinen laiskottelu ei tunnu ollenkaan kivalta ja poden huonoa omaatuntoa, kun koiratkin ovat jääneet niin vähäiselle huomiolle. Ja kun vielä olisi lyhyitä koulupäiviä, niin ehtisi hyvin ulkoilla valoisan aikaan, ärsyttää!

Meillä on tällainen talvimaisema täällä Kuusamossa :) 

Eilen olin kummipojan synttäreillä ja tunsin oloni jo sen verran tervehtyneeksi, että lähdettiin tänään pentukouluun.  Muutamaan viikkoon ei olla treenattu koulutuskentällä ja viimeksikin jouduin jättämään väliin, niin Mistipä teki tänään tosi innostuneesti. Tein vähän kaikenlaista, alon ja avon liikkeitä sekaisin. Yksilöopetusta saatiin seuruussa ja jäävissä liikkeissä ohjaajan liikkuroimana. Ohjaajan mukaan meni tosi hyvin ja Misti osaa sekä seurata oikeanlaisesti että jäädä jäävissä heti paikalleen. :) Pikkuneiti tekikin varsin mallikkaan suorituksen eikä itsellänikään ollut moittimista. Hyvin jo erottaa jäävät toisistaan, loistavaa. Mulle vain tuottaa vaikeuksia muistaa odottaa liikkurin ohjeita, kun on tottunut aina itse antamaan käskyt ja päättämään tempon. Tässä siis on treenaamisen paikka. ;)  Omikseni tein Mistin kanssa kaukkareita, noutoa, luoksetuloja ja uutena asiana maahanmenoa luoksetulon yhteydessä voittajaluokan tyyliin. Äkkiä Mipsukka tajusi idean ja painui maahan kesken luoksetulon. Otin myös normi pysähtymisiä, jottei tyttö unohda seisomaan jäämistä. Avoimeen luokkaanhan tässä ollaan ensiksi kuitenkin menossa. :D Tänään ei muuten kertaakaan ennakoinut luoksetuloissa (!). Vaadin Mistiltä välillä haukkumista eikä ympäristön vaihdos ja toiset koirakot haitanneet yhtään. Röyhkeä haukkuhan sieltä pääsi ja palkaksi lelu. Onhan se varmaan helppoa, kun rakastaa omaa ääntään. ;) Nyt kun vielä oppisi haukkumaan muillekin niin saisin siitä haukkuvan hakukoiran, se tuntuisi helpommalta opettaa kuin rullailmaisu.

Ennen pentukouluun menoa käpsyteltiin hetki kaupungissa. Pari viikkoa sitten kokeilin pentukurssilaisten kaupunkikävelyllä Mistin jättöä kaupan eteen ja tänään halusin kokeilla uudelleen. Kävelin vain siihen nurkan taakse ja vakoilin mitä Misti tekee. Vinkuminenhan se alkoi ja kerran yltyi kunnon haukuksikin. Sitten jätin ihan muutamaksi kymmeneksi sekunniksi odottamaan ja palasin heti takaisin, kun oli hiljaista. Siitä isot kehut ja olihan se jälleennäkeminen niin riemukas. Muutama toisto siihen eikä kuulunut enää pihaustakaan. Saattoi ihmiset vähän ihmetellä, kun kävelin siinä edestakaisin ja kyttäsin välillä nurkan takana kuin joku koiravaras. :D Hulluja nuo koiraihmiset. Tätä kauppajuttua aletaan treenaamaan enemmän, koska syksyllä ollaan menossa BH-kokeeseen. Jouduin ottamaan Mistiltä hetkeksi hihnan pois, kun irrotin sitä kaupan seinästä, eikä tyttö ollut aikeissa lähteä mihinkään. Iloinen ja innokas sivulletulo, hihna kaulaan ja menoksi. Joskus ihailin tällaisia koiria, jotka pysyy omistajan hallinnassa missä vaan ja tottelee joka tilanteesa. Nyt mulla itselläni on sellainen <3 Ainakin melkein.

Kotona ollaan tehty vähäsen seuraamista, ihan hyvää on. Noita käännöksiä ja pysähtymisiä tehdään nyt enemmän eikä ole ollenkaan pahoja. :) Estehypyn treenaamisessa ollaan kunnostauduttu ja hyvin Misti jo pääsee yli esteestä, joka on sen oman sää'n luokkaa. Jää toiselle puolelle ja hyppää riittävän kauas, apuna käyttelin alustaa. Ruutuakin ollaan tehty ja neiti on niin pätevä! Lelu siellä on yleensä apuna, mutta menee ilman sitäkin suht mallikkaasti. Kiva liike sekä Mistin että minun mielestä :) Eli eiköhän tämä tästä, hyvällä mallilla me oikeasti ollaan, mä vaan vaadin taas liikoja. Kotona Misti vaan nukkuu koko ajan eikä sitä saa aamulla edes ylös. Tosi turhauttavaa kiskoa koira aamulla sängystä, kun ei meinaa vapaaehtoisesti nousta. Laiskimushan se on kotosalla, treenikentällä voisi olla tulta ja tappuraa, tänään ainakin oli :)

                                Näillä kahdella sankarilla on nykyään niin viileät välit :(

tää höpsö pikku naama <3

kiekon kyttäystä...

Syöksy! 

                                          "Mä sain sen, lällällää!"