Misti on tainnut saada puolivuotisetapin kunniaksi muutaman aivosolun lisää, viisastumista on nimittäin havaittavissa, vaikkei kovinkaan paljon. Misti ei yritä enää jahdata pyöriä tai mopoja vaan antaa niiden mennä rauhassa ohi. Pihalta starttaava autokin saa mennä omia menojaan ilman perässä juoksevaa paimenkoiran pentua. Muutenkin se tottelee aavistuksen paremmin. Luoksetulo sujuu edelleen ihan kivasti. Paikallaolo alkaa olla tosi varma. Misti monesti pysähtyy ihan liikkeestä jos niin käsken. Siten sen voi ottaa kiinnikin, kun komentaa paikalle, jos luoksetulo ei ollut pelittänyt sillä kertaa. Erityisen tyytyväinen olen meidän pikku piiloleikkiin. Käsken Mistin paikalle, kävelen/juoksen vetolelun kanssa piiloon ja kutsun typyn luokse - ja neiti pysyy! Sitten kunnon leikitykset ja kehut. Jos tiellä menee jotakin ihmeellistä komennan Mistin pysymään paikalla ja tielläliikkujan menemistä vain katsellaan. Toivottavasti tämä toimii jatkossakin. Misti on muutenkin jättänyt maantien rauhaan eikä se vedä enää puoleensa. Pelto sen sijaan vetää, löytyyhän sieltä ihanat myyräapajat! Misti saattaa pyydystää useamman myyrän päivässä ja hotkaista ne suihinsa. Se pomppii pellolla ja nappaa elävän myyrän suuhunsa, pitää sitä siellä, kunnes se ehtii kuolla tai minä napata saaliin pois. Ällötys-koira!
Misti syö Jahti&Vahti Junioria nyt ja tuo maistuu miltei yhtä huonosti kuin RC, ehkä hieman paremmin. Joskus se syö ihan hyvin, joskus kiertää kupin mahdollisimman kaukaa. M on hirveän epäluuloinen sen ruokaa kohtaan, omituinen otus. Laiha tuo on, mielestäni liiankin, mutta minkäs sille tekee kun ei ruoka kelpaa! Turkki on ihan kummallinen tällä hetkellä, Mistillä on ruskean harmaita persekarvoja ja lantion päällä turkki on ihmeellisesti laineilla :D On se muuten oikein sievä pentu. Tosi pitkärunkoinen tapaus, selvästi korkeuttaan pidempi. Takakorkeutta on pikkuisen. Korvat on aika raskaat ja niille tuskin on mitä tehdä (enkä kyllä tekiskään yhtään mitään). Misti ei ole myöskään mikään kevyt. Painoa on mutta korkeutta ei niinkään. Eli yllättävän raskaan oloinen ja kaukana sirosta pennusta. Misti on omanlaisensa ja hyvä tuollaisena, kunhan vain sitä korkeutta saadaan vielä monta monta senttiä lisää. Maksi tuo on melko varmasti, senkin takaa saa vielä kasvaa paljon.
Eilen oltiin Hennan ja Doran kanssa päivä liikenteessä, käytiin koirapuistossa ja sitä rataa. Ihmeen hyvin Misti totteli kun päästin sen esimerkiksi hiljaisella kävelytiellä vapaaksi. Koirapuistossa treenailu ei oikein innostanut, ei voinut Doran takia keskittyä. Me tarvitaan siis häiriötreenejä, ja paljon. Ensi viikolla oli tarkoitus mennä toko- ja/tai bh-treeneihin Marjon ja Meten kanssa. Sinne saa kuulemma tulla kuka vaan koirakerhon jäsen. Ohjaajia ei (perhana sentään) ole joten treenit ovat itseohjautuvat. Tuolla tehdään varmaan kaikenlaisia perusjuttuja, tai mitä nyt kukainenkin haluaa. Ainakin siellä _pitäisi_ olla koiria, joten siinä haastetta kerrakseen Mistille.
Se hakukin meillä piti aloittaa, mutta kuulin että siellä ei saa kauaa tehdä oman koiran kanssa vaan joutuu melkein koko ajan olemaan maalimiehenä. Eikä mulla kiinnosta nököttää kahta tuntia jossain pusikossa sääskien syötävänä. Mistiäkään ei voi jättää yksin siksi aikaa, se aloittaisi hirveän älämölön. Eikä pk-lajit loppujen lopuksi edes kiinnosta mua, ainakaan tällä hetkellä, joten ihan sama kokeillaanko niitä vai ei. Kunhan tuon tokon tilanne paranisi täällä, päästäisiin nyt viimein sille pentukurssille, jotta ensi kesänä päästään agilityn alkeiskurssille. Sinne ei siis pääse ilman pentukurssia ja jos me ei nytkään kurssille sovita niin miten käy agilityn. Vituilleen menee sekin suunnitelma, jos pentukurssi ei nyt onnistu. Sitten suunnilleen eroan koirakerhosta (taas). Ja sit kun siellä kentälläkään ei saa treenata vapaavuorolla, jos pentukurssi ja agin alkeiskurssi ei ole käytynä. Stressistressistressi!!
Sitä se koiraharrastus on, monenlaisia ihmisiä ja seuroja ja lajeja. Ja kannattaa varautua siihen että monissa lajeissa tosiaan joutuu kuluttamaan aikaa muihinkin koiriin ja niiden ohjaajiin, haussa erityisesti. Ja ota huomioon onhan ne maalimiehet siellä puskissa sunkin koiraa varten nököttämässä sääskien syötävänä! Koiraharrastus jos mikä vaatii uhrautumista ja paaaaljon kärsivällisyyttä ;)
VastaaPoistaOnnea puolivuotiaalle Mistille, ja noista karvoista tuli mieleen että Keenakin on varsin erikoisen värinen mustavalkoiseksi bortsuksi: harmaita ja valkoisia karvoja housuvilloissa ja kesän aikana turkki on muuttunut enempi ruosteen ruskeaksi kuin mustaksi, eikä pidä unohtaa emältä perittyjä tiikenraitoja kyljissä jotka näkee jos tarkkaan katsoo :D
Totta, koiraharrastus vaatii uhrautumista ja sitoutumista. Haku ei kyllä ihan vastaa toiveitani, jos suurin osa ajasta menee vain maalimiehenä toimimiseen tai muuten vain joutilaana seisomiseen. Haluttaisi ehdottomasti tehdä enemmänkin. Ja joillakin on monta koiraa, jotka sitten luonnollisesti saavat myös treenata enemmän. Mutta ehkä kuitenkin käyn sitä jossakin välissä kokeilemassa, kiirettä ei ole kun Misti on vielä niin pieni ja tohelo :)
VastaaPoistaMisti kiittää onnitteluista! Sillä on tosiaan nuo housukarvat tuollaiset ruskeat hapsukkeet ja turkki muutenkin vielä aika pentumainen. Huomasin myös, että turkki on hieman karhunruskea kuten Helmillä. Se taitaakin muuttua ruskeavalkoiseksi bortsuksi :D Mustavalkoiseksi tuo kieltämättä on vähän omituisen näköinen eikä mitenkään "syvän musta" vaan juurikin sellainen vaaleampi karhunruskeaa sävyä unohtamatta!
Itse istuin maalimiehenä sellaiset seitsemän vuotta aktiivisesti lähes joka viikonloppu, ja täytyy sanoa että kyllä se jäljestäminen tuntuu mukavammalta sen jälkeen ;D. Keenasta tuskin hakukoiraa tulee, mutta en voi tietää etteikö motivaatio haun treenaamiseen joskus palaisi.
VastaaPoistaNauti siitä kun se on vielä pentumainen koko koira, se kasvaa kuitenkin lopuksi tosi nopeasti!Ja tuosta väristä, kyllähän esim. jotkin groenendaelitkin muuttuvat kesällä rusehtavan sävyisiksi auringon vaikutuksesta, ja tietysti on ihan koirakohtaistakin minkä värinen siitä sitten tulee. :)
Haku on kyllä harrastuksena todella kivaa kun siihen pääsee syttymään :) Vaikka joutuu pusikossa kökkimään muiden koirien maalimiehenä, on se kuiten hauskaa! Pepinkin treenit kestää sen 10-15 min. riippuen vähän siitä monta maalimiestä on treeneissä mukana, vanhemmilla koirilla kestää hieman kauemmin. Mut ei ton pennun kanssa kyllä pysty reenaamaankaan montaa minuuttia ennenku menee jo yli niinku pennuilla yleensäkin :)
VastaaPoistaHei muuten Mistikin on puolivuotias vasta 19.pv niinkuin Peppikin! :P Onnea tytölle jo näin etukäteen ;)
Itse asiassa Misti täytti juurikin keskiviikkona sen 6 kk, se näes lasketaan oikeaoppisesti viikoissa ;) Jos päivämäärän mukaan mennään niin heittää tyhmästi parilla viikolla. En aio kuitenkaan lopun ikääni laskea Mistin ikää viikoissa :D
VastaaPoistaKyllä haku periaatteessa kiinnostaa ja olisi varmasti kokeilemisen arvoinen laji, vaikkakin toko ja agility on ne ykköslajit, joissa olisi tarkoitus mielellään myös kisata. Katsotaan tosiaan mitä tässä aletaan loppujen lopuksi harrastamaan ja päästäänkö hakutreeneihin asti joku päivä :D