maanantai 6. kesäkuuta 2011

Mätsärissä

No niin, eilen siis oltiin siellä odotetussa mätsärissä Mistin kanssa. Koiria oli paikalla yllättävän vähän, ehkä noin kolmisenkymmentä. Ilmoittauduttiin Mistin kanssa pentuluokkaan, jossa oli yhteensä 12 osanottajaa. Ensin mentiin pareittain kehään, jossa piti juosta jonkin verran, seisottaa koiraa ja antaa tuomarin tutkia se. Mistillä meni ihan ok, juoksuttamisessa töppäili jonkin verran ja meni vähän miten sattuu. Alkuun hieman arasteli tuomaria, mutta heilutti sitten jo innoissaan häntää. Misti ihan virallisesti mitattiin ja lukemaksi saatiin säälittävät 40 cm! Kasvaakohan tuo tuosta enää, kun edes 7 senttiä tulisi vielä niin olisin tyytyväinen :D Meillä oli parina mittelspitzpentu, joka sai punaisen nauhan ja me jouduttiin tyytymään siniseen. Sitten oli vuorossa sininen kehä, jossa oli 6 tai 7 pentua, en ole varma. Siinä juostiin ympäri kehää ja yksitellen eestaas. Se meni jo ihan pelleilyksi, Misti nuuski maata koko ajan. Tipahdettiin siinä pois lapinkoiran ja mäyräkoiran kanssa, jotka rehellisesti sanottuna oli ihan surkeita. Eli mekin oltiin Mistin kanssa ilmeisesti aika huonoja :D Vähän kyllä hävetti, kun ei edes sinisissä sijoituttu. Mutta no, Misti on vielä pieni ja kokemus ihan uusi. Ei oltu hirveästi treenattu noita näyttelyjuttuja, ja huomaa kyllä että Misti lenkkeilee enimmäkseen vapaana. Sitä paitsi suurin osa pentuluokan koirista oli jo tosi isoja, varmaan lähemmäs vuoden vanhoja. Ikähaarukka pennuissa oli 4,5-12 kk. Ei Mistiltä voi vielä kauheasti vaatia ja mätsärissä vaan harjoitellaan. Suurin syy miksi sinne menin oli uudenlainen kokemus ja sosiaalinen koiratapahtuma. Kokeillaan syksyllä uudestaan, josko Misti silloin pokkaisi jonkinlaisen palkinnonkin ;)





Muuten tyttö oli kyllä reippaana mätsärissä, makoili enimmäkseen maassa. On se laiska koira tai sitten tosi hyvähermoinen - ehkä molempia. Kokeiltiin siellä aksan puomia, joka pelotti kovasti eikä siinä uskallettu liikkua. Aluksi M kipusi ihan hyvin puomin päälle, mutta ylhäällä alkoi pelottaa eikä uskallettu tulla enää alas :D Kunpa päästäisiin jollekin pentuagilitykurssille niin Misti tottuisi noihin esteisiin. Siitä puheen ollen, ollaan nyt treenailtu kotona aksaa. Tein suksisauvoista siivekkeet, joiden läpi juostaan. Niissä ei tietenkään ole minkäänlaista rimaa. Sitten tuoleista kyhäsin omatekoisen putken, toimii hyvin! Nyt Mistillä alkaa mennä jo aika hyvin, juoksee yleensä siivekkeiden välistä ja putki on helppo nakki. Se vaan kuumuu ihan hirvittäville kierroksille ja haukkuu ja hyökkäilee minua kohti. Ei taida oikein tykätä kun juoksen. Enimmäkseen Misti kyllä tuijottaa minua eikä rataa ja välillä juokseekin päin siivekkeitä :D Tätä koiraa ei tarvitse pahemmin sytytellä ennen treenejä vaan sähikäisellä on aina tarpeeksi korkea viretaso. Tarkoitus on saada jonkinlaista tuntumaa agilityrataan ja harjoitella ohjausta. Hauskaa on, vaikka omatekoisilla välineillä treenataankin :)

Aksailun lisäksi ollaan tokoiltu ja temppuiltu. Naksutinta hyödynnän paljon, kosketellaan eri asioita ja naksautellaan niistä. Pallonvieritystemppukin on hyvällä mallilla, samoin jalkojen ali pujottelu, jossa M myöskin hieman kiehahtaa. Luoksetuloa, paikallaoloa, katsekontaktia....Kaikkia tuollaisia perusjuttuja, joiden päälle vielä jotakin extraa. Leikitään paljon, M tykkää edelleen vetoleikistä ihan hulluna. Nyt Mistillä on alkanut lähteä hampaita, mutta hampaattomanakin leikki kelpaa ja siinähän niitä vasta irtoilee.

Misti on syönyt viime aikoina hieman huonosti ja tuntui paastoavan oikein kunnolla. Nyt ruoka on alkanut taas hiljalleen maistua, mutta aamuruoka meinaa jäädä edelleen syömättä. Pyrin syöttämään sille noin 6 desiä nappulaa päivässä, Helmi syö 3-4 dl ja on vähän turhan lihava. Misti on oikein sopivassa kunnossa.
Tänään pesin Mistin shampoon kera, kun oli niin tahmainen ja likainen. Mäkäräiset on purreet tytsin vatsan ihan kokonaan ja löytyypä jälkiä kainaloista ja korvistakin. Reppana on ihan syöty :(

Tänään lenkillä Misti näki poron ja lähti sen perään. Aluksi se vain tuijotti sitä ja meni hieman sitä kohti. Pysähtyi kuitenkin kun komensin ja se oli jopa tulossa tännepäin, että jatketaan matkaa. Sitten se perskule lähti kuitenkin ajattamaan sitä ja katosi metsään. Huutelin Mistiä jonkin aikaa ja sittenhän se ilmaantui takaisin. Pelkäsin jo kadottavani tytön metsään. Ei noille vieteille näköjään oikein mitään mahda. Paljon meillä on vielä parannettavaa tuossa hallittavuudessa, luoksetulossa ja tottelemisessa. Tytsi ei aina tahdo uskoa eikä siten ole vielä kovin hyvin hallinnassa. Hieman kyllä stressiä pukkaa, kun se on vapaana eikä tottele kunnolla. Elän siinä toivossa, että iän myötä sille tulee järkeä päähän eikä ole aina niin pirun itsepäinen. Treeniä tuo silti vaatii monessa suhteessa.

3 kommenttia:

  1. Mistä kennelistä tää ihana bc vaavi on? <3

    VastaaPoista
  2. Misti on Borderluck's-kennelistä :)

    VastaaPoista
  3. Eiku joo katoinki et sulla oli iha erilliset sivut noille koirille, hyvä minä ! :D

    VastaaPoista