Vihdoin oli lupa saada LUVA

Viikonloppu siis vietettiin agilitykisojen merkeissä Haukiputaan Virpiniemessä. Lähdettiin puoli kuudelta lauantaiaamuna matkaan Anskun autolla ja oltiin kisapaikalla jo kahdeksan jälkeen, rankkaa. Ensin oli vuorossa Minna Räsäsen tuomaroima A-agirata. Sinänsä helpolta vaikuttava rata, jossa oli muutama kinkkinen kohta: parissa paikassa väärä putkensuu vaarallisesti tyrkyllä. Misti meinasi ensimmäisellä putkella mennä väärästä päästä sisään, mutta sain sen kuitenkin sitten oikeaan päähän. Hylly oli silti pelottavan lähellä, varmaan parista sentistä kiinni. Toisella putkella myös pientä haparointia, mutta siitä ei tainnut tulla kieltoa. Ennen sitä Misti oli pudottanut yhden riman ja palasen muurista. Radan loppupuolella Misti sitten ohitti puomin, vaikka se oli ihan selkeästi sen nenän edessä - siitä kieltovirhe. Ei mikään hyvä rata meiltä ja tuloksena 15 vp. Olen tässä huomannut muutamat kisat käytyämme, että ensimmäinen startti on aina epäonnistunein: tulee rimoja alas ja koira käy kuumana. Joten ne on aina "uhrattava" ja tyydyttävä siihen, että hyvää tulosta on turha odottaa. :D

A-radan video:


Toinen rata oli Martti Salosen tuomaroima B-hyppyrata. Se vaikutti melkoisen vaikealta, mineissä ja medeissä tuli hurjan paljon hyllyjä, jos en ihan väärin muista. Tällä radalla sai juosta, mutta samalla ohjata tarkasti. Me Mistin kanssa selvitettiin kinkkiset kohdat kunniakkaasti, mutta nolla kosahti kepeille. Pujottelu oli hypyn jälkeen vaikeassa linjassa ja siinä piti ehtiä koiran edelle. Mä kyllä ehdinkin, mutta varmistelin Mistiä liikaa. Misti oli jo aloittanut pujottelemaan ihan oikein, mutta mä en sitten voinut pitää suutani kiinni ja sanoin siinä jotain, varmaan Mistin nimen, niin Misti kääntyi takaisin ja ohitti ekan kepin linjan. Otettiin uusiksi ja lopussa Misti ennenkuulumattomasti ohitti jonkin kepin ja tyrkkäsin sen takaisin johonkin väliin. Loppurata mentiin hienosti ja puhtaasti. Tuloksena 10 vp ja täysin omaan piikkiini voin tuon laittaa. Pilasin taas Mistin suorituksen ja siten mahdollisuuden nollaan. En taaskaan luottanut koiraan tarpeeksi ja varmistin liikaa, kyllä ärsytti oma tyhmyys! Sehän olisi ihan hyvin hakenut kepit, vaikka olivatkin vaikeassa paikassa. Mä en luottanut sen tuollaista keppikulmaa handlaavan, mutta kyllä Misti osaa. No, rata oli ilmeisesti vaikea muillekin, kun me Mistin kanssa voitettiin kympillä. Aivan uskomatonta, että kymmenellä virhepisteellä pääsee ykköspallille, mutta en valita, kun saatiin Mustin ja Mirrin lahjakortti, jonka tosin vaihdoin ilmaiseen agistarttiin. Tuomari oli oikein mukava, kun antoi ennen rataantutustumista pari neuvoa radan suorittamisen suhteen. Palkintojen jaossa sitten sanoi meille palkituille, että "onnea kaikesta huolimatta!". Niinpä niin, onnea siitä huolimatta, vaikkei nollia tullutkaan. :D Mulla ei kyllä huvittanut tuota kymppiä juhlia, mutta saatiinpa rahoille jotain vastinetta. B-radalta ei valitettavasti videota ole, kun kukaan ei ehtinyt kuvaamaan.
Lauantaina meillä oli ihan älyttömän huonot ajat, noin -0,60. Siis what? Menivät melkein yliajoille. Tuossa agiradalla sen ymmärrän, kun Misti ohitti puomin ja piti niillä putkillakin vähän keskustella, että kumpaan päähän sitä oikein mennään, mutta tuo hyppäri. Tosi surkea aika siinäkin! :O

Seuraavana päivänä uuteen nousuun ja hyvin meni! Sunnuntain eka rata Salme Mujusen C-agirata. Meille vaan tuli ihan älytön kiire, kun oltiin yhtäkkiä jo toisena lähtövuorossa ja koira oli vielä autossa, josta sen ryntäsin hakemaan. Siitä sitten juostiin tuhatta ja sataa starttiin. Misti tietenkin siinä matkan varrella räyhäsi kaikille, mutta rauhoittui hienosti radalle. Rata oli ihan kiva, ei kovin vaikea. Nolla oli kovin kovin lähellä jälleen kerran! Tällä radalla oli keinu ja halusin varmistaa, että Misti ei tee lentokeinua. Siispä hieman hyssyttelin sitä ennen keinua, mutta se ilmeisesti teki Mistin epävarmaksi niin että se meni keinusta ehkä 20 senttiä ohi > kieltovirhe. Loppurata oli pelkkää juoksemista, mutta Misti ei onneksi pudotellut rimoja, joten siihen saa olla hyvin tyytyväinen. Tulos 5 vp, sijoitus neljäs eli ei ihan ylletty palkintopallille.
Mutta taas minun varmistelusta oli pelkkää harmia, milloin sitä ihminen oikein oppii?! Pitäisi löytää sellainen kultainen keskitie, että varmistaa koiraa tarpeeksi, mutta ei liikaa. Harmitti taas niin paljon, kun nolla oli tuuman päässä, höh! Vuosi sitten epiksissä, Mistin puolitoistavuotissynttäripäivänä, meille kävi ihan samalla tavalla, että kisaavien radalta nolla jäi saamatta, kun Misti meni keinusta ohi.

C-radan huonolaatuinen video:


Viikonlopun viimeinen rata kuitenkin kruunasi kaiken! Tuija Kokkosen D-hyppyrata: aika yksinkertainen, suoraviivainen rata. Silti taas hurjan paljon tuli hyllyjä, kun radalla oli ehkä yksi haastava kohta. Siinä moni meni pujottelun koiran oikelta puolelta, jonka jälkeen koira meni helposti väärälle hypylle. Mä sitten päätin mennä pujottelun vasemmalta puolelta, jolloin koiran ei pitäisi sortua väärälle hypylle. Tein ennen pujottelua persjätön, joka onnistui hyvin. Pujottelun jälkeen Misti meni ihan oikealle hypylle ja ongelmakohta selätetty, jes! Loppurata vaan oikeastaan juostiin, rimoja ei kolissut tai mitään muutakaan, joten puhtaalla radalla maaliin > 0 vp, LUVA. Huh, sieltä se ensimmäinen nolla vihdoin ja viimein tuli, voi taivas kun olin helpottunut ja onnellinen! Nolla kruunasi kisaviikonlopun eikä tarvinnut jäädä pahemmin niitä muita ratoja murehtimaan. Meidän nolla jäikin maksien ainokaiseksi ja radalta tehtiin muutenkin vain kaksi tulosta, kaikki muut hyllyttivät. Taas ruusuketta kouraan ja saatiin jo toinen starttilahjakortti KASn kisoihin. :) Saatiinpa samalla ensimmäinen merkintä kisakirjaankin, jihuu. :D Jopa 12 starttia siihen tarvittiin ennen ensimmäistä nollaa, joten jos historia toistaa itseään, niin ei tulla nousemaan kakkosluokkaan ihan pian. ;) On se joillekin vaikeata, mutta nolla enivei, nyt vaan metsästetään lisää! Sinänsä harmi kun tuo nolla tuli hyppäriltä, nythän kannattaa osallistua vaan agiradoille ja syynätä kisoja paljon tarkemmin.
Sunnuntaina meillä oli paljon paremmat ajat kuin lauantaina, noin -10 sekuntia. Eli niissäkin onneksi petrattiin. :)

D-radan video (pahoittelut laadusta):


Kaiken kaikkiaan oikein hyvä viikonloppu, eikä pelkästään mulla ja Mistillä. Ansku ja Nyytti tekivät lauantaina kaksi nollaa ihka ensimmäisissä kolmosluokan kisoissaan, huisin hienoa! Samaisena päivänä myös Kaisa ja Jytky tahkosivat itselleen kolmossijan Salosen hyppärillä ja voittivat belgianpaimenkoirien ykkösluokan rotumestaruuden! Jälleen kerran me Koillismaan koirakerholaiset pönötettiin palkintopallilla useampaan otteeseen. :) Vaikka meillä on pieni seura, niin se näyttää olevan silti todella tasokas: mehän ollaan melkein joka kisoissa palkinnoilla, hurjaa!

Viikonlopun kaksinkertainen voittaja :) 

Taas tässä yritetään päästä kisoihin. En ilmoittanutkaan Mistiä ensi viikonlopun OKKn kisoihin, kun ajattelin, että en jaksa lähteä kisareissulle kahtena viikonloppuna peräkkäin. Ja päätös oli varmasti oikea: tämäkin reissu vaati veronsa ja kyllä oli sekä koiralta että emännältä veto pois eilen. :D Mahdollisesti käydään Rovaniemellä juoksemassa kaksi agirataa kahden viikon päästä. Todennäköisesti mennään myös Tornioon syyskuun alussa, kun siellä olisi tarjolla kolme agilityrataa. Sitten en osaa sanoa mitään, enkä kyllä nytkään. Ainahan sitä on suunnitteilla mennä vaikka minne kisaamaan, mutta ei sitä täältä keskeltä ei-mitään niin vaan lähdetä ajelemaan monen sadan kilometrin päähän. Joten katsotaan, katsotaan!
Kemiinhän me ei silloin heinäkuun lopussa päästy, kun Misti aloitti ne juoksut kuitenkin. Harmi vaan, silloin olisi saanut mennä saman päivän aikana kolme starttia.

Laitanpa loppuun hieman muitakin kuvia pitkästä aikaa: